"Toinen oppii kentällä juosten ja toinen hiljaa pöydän ääressä istuen" : lukukäsitteen harjoittelu esiopetuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esiopetuksessa harjoitellaan lukukäsitettä ja millaisia valmiuksia lapset saavat siitä koulua varten. Tutkimuskohteena olivat esiopetuksessa työskentelevät lastentarhanopettajat sekä kunnalliset esiopetuksen opetus- ja lukuvuosisuunnitelmat. Teoreettinen viitekehys koostui matematiikan oppimisesta ja harjoittelemisesta esiopetuksessa sekä lukukäsitteen eri osa-alueista. Tutkimusaineisto kerättiin Pirkanmaan alueelta. Lastentarhanopettajilta hankittiin aineisto sähköisen haastattelulomakkeen avulla. Haastattelulomake oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Valmiit dokumentit hankittiin internetin sekä esiopetusryhmien johtajien avustuksella. Sähköiseen haastattelulomakkeeseen vastanneita lastentarhanopettajia oli 14, esiopetuksen opetussuunnitelmia viisi ja -lukuvuosisuunnitelmia seitsemän. Tutkimus oli kvalitatiivinen, jonka metodina toimi sisällönanalyysi. Sähköiset haastattelulomakkeet analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Esiopetuksen opetus- ja lukuvuosisuunnitelmat analysoitiin dokumenttianalyysillä. Tulosten mukaan lukukäsitteen harjoittelemisen sisältöalueisiin vaikuttaa esiopetuksen opetus- ja lukuvuosisuunnitelmat. Näiden pohjalta lastentarhanopettajat suunnittelevat vapaasti toiminnallisia tuokioita, joissa lukukäsitettä harjoitellaan. Yhtä oikeaa tapaa harjoitella lukukäsitettä ei ole. Lastentarhanopettajien mukaan sitä harjoitellaan arjen tilanteissa lasten taitotasojen, mielenkiinnonkohteiden ja kokemusten mukaan. Tärkeää on huomioida lasten taidot yksilöllisesti ja suunnitella tuokiot ryhmäkohtaisesti. Lukukäsitteen kaikkia osa-alueita on tärkeä harjoitella, sillä yhdenkin osataidon puuttuminen voi vaikuttaa matematiikassa pärjäämiseen. Lastentarhanopettajien mukaan esiopetuksessa harjoitellaan eniten lukuja ja laskemista. Harjoittelu tapahtuu muun muassa liikuntaa ja ympäristöä hyväksi käyttäen. Esiopetuksen loputtua jokainen lapsi on oppinut uutta omaan taitotasoonsa nähden. Yksilöllisiä eroja pyritäänkin huomioimaan ja tukemaan niitä monipuolisten oppimisympäristöjen ja toimintatapojen avulla. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että esiopetusikäiset saavat hyvät valmiudet lukukäsitteestä kohti koulua